rii­ma

substantiivi
Jaa

Merkitys

  1. (Kirjallisuudentutkimus)islantilainen laulettavaksi ja laulun tahdissa tanssittavaksi tarkoitettu eeppinen runomuoto, joka kehittyi skaldirunoudesta 1300-luvulla ja oli suosittu 1800-luvulle saakka

Esimerkkilauseet

Kittilän itäisillä äärillä, Sodankylän ja Rovaniemenkin puolella, eleli entisaikaan Riimin lappalaissuku.
— Samuli Paulaharju, Lapin muisteluksia
Ei se luotu laulajaksi, Runon työhön tuuvitettu, Joka virttä viikkokau'et Mietti mielensä pakolla, Hankki työllä haikealla, Niinkun muutama nykyinen Kirkkovirren kirjoittaja: Sanat järsi ja sahaili, Nurin tunki nuottihinsa, Väärin virtehen pakotti, Värsyjen perät väkisen Saattoi samanäänisiksi, Kielen riimahan rivitti Kamalasti katkottuna.
— Paavo Korhonen, Viisikymmentä runoa ja kuusi laulua
Kertosäe on rakennettu helpoksi, tarttuvaksi ja jopa korniksi "en palaa - en halaa" - riimin toistoineen.
— Wikipedia: Sinä olet hän

Esiintymistiheys

105 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Lähteet