Asiasanasto.fi

rikkoontuminen

substantiivi

Johdettu sanasta: rikkoontua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä rikkoontua

Synonyymit

Etymologia

rikkoontua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

— Nyt oli Henrik itse tiikeri, ja vaikka muisti heidän entisen kauhunsa ja epätoivonsa peurojen puolesta, antoi hän kaikkien suhteiden mennä rikki ja tämä rikkoontuminen vielä enemmän kasvatti ja nostatti häntä tiikeriksi.

Arvid Järnefelt, Veljekset

"Entä teidän ja Sten Sturen välien rikkoontuminen?"

Carl Blink, Svante Niilonpoika Sture ja hänen aikalaisensa I

Yksi sarjan kestovitseistä oli myös Pekan housujen katoaminen tai rikkoontuminen kiusallisissa tilanteissa.

Wikipedia: Pekka Puupää