run­te­le­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: runnella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä runnella

Etymologia

runnella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Hän ei ollut koskaan osannut arvata, että ruumiillinen runteleminen tuottaisi niin kauheita tuskia.
— Osmo Iisalo, Pyhiinvaeltaja
Tungos oli nimittäin äkkiä muodostunut niin ahtaaksi, ettei tuossa ikäänkuin kireäksi kiilatussa rykelmässä käynyt päinsä muu kuin käsien väänteleminen ja runteleminen.
— Jack London, Rautakorko