Asiasanasto.fi

ryn­tää­mi­nensubstantiivi

/ˈryntæːminen/

Johdettu sanasta: rynnätä

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä rynnätä

Etymologia

rynnätä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

tämä vihamielisten voimien vastakkainen ryntääminen?

Eino Leino, Kootut teokset XI

Muutamat näyttivät olevan taipuvaiset suostumaan hänen ehdoitukseensa, mutta useat tuumasivat, että olisi ryntääminen lävitse ja yhdistyminen Brandonin ja Rogerin kanssa.

Theodor Dielitz, Vandiemenin maa

Säilämiekkailussa ryntääminen on kiellettyä.

Wikipedia: Miekkailu

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviryntääminen
Genetiiviryntäämisen
Partitiiviryntäämistä
Essiiviryntäämisenä
Translatiiviryntäämiseksi
Inessiiviryntäämisessä
Elatiiviryntäämisestä
Illatiiviryntäämiseen
Adessiiviryntäämisellä
Ablatiiviryntäämiseltä
Allatiiviryntäämiselle
Abessiiviryntäämisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit