ryö­häh­tää

verbi/ˈryø̯hæhtæːˣ/
Jaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. (intransitive)to burst (into) (begin in a sudden and immediate manner)

Esimerkkilauseet

Sitten jo äkkiä aivan veneen vierestä puhaltaa töristetään vettä niinkuin suuresta torvesta, ja kohta hirviö nousta ryöhähtää ylös, ollen vähältä kaataa veneen.
— Samuli Paulaharju, Tunturien yöpuolta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiiviryöhähtää
Ind. prees. yks. 1.ryöhähdän
Ind. imperf. yks. 3.ryöhähti
Kond. prees. yks. 3.ryöhähtäisi
Pot. prees. yks. 3.ryöhähtänee
Imperat. prees. yks. 3.ryöhähtäköön
Akt. 2. partisiippiryöhähtänyt
Pass. imperf.ryöhähdettiin

Riimit

-yøhæhtæː

Kaikki riimit

Lähteet