ryöppyäminen
substantiivi/ˈryø̯pːyæminen/ryöp-py-ä-mi-nen (4 tavua) · 12 kirjainta
Johdettu sanasta: ryöpytä
Merkitys
- teonnimi verbistä ryöpytä
Esimerkkilauseet
Tuiskulumen yltyvä ryöppyäminen teki vihjaukset jonkun verran huolestuttaviksi, sillä piesten nuorukaisen kasvoja ja verhoten valkeaan vaippaansa koko seudun sekaannutti se kaksin tavoin hänen paikallista tuntemustaan ja vähensi yhä mahdollisuutta, että hän löytäisi jälleen oikean ladun.Etymologia
ryöpytä + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-æminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Ryöppyäminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ryöppyäminen