rö­mäk­kä

adjektiivi/ˈrømækːæ/
Jaa

Merkitys

  1. (äänestä) matalataajuinen ja karhea

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Tukahdutetun naurun hihityksen sieltä täältä kuuluessa alkoi soittolavalta kaikua römäkkä ja epätasainen torvien sävel.
— Juho Reijonen, Kertoelmia ja kuvauksia

Taivutustiedot

Taivutusluokka 14, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivirömäkkä
Genetiivirömäkän
Partitiivirömäkkää
Essiivirömäkkänä
Translatiivirömäkäksi
Inessiivirömäkässä
Elatiivirömäkästä
Illatiivirömäkkään
Adessiivirömäkällä
Ablatiivirömäkältä
Allatiivirömäkälle
Abessiivirömäkättä

Riimit

-ømækːæ

Kaikki riimit

Lähteet