saas­tu­te

substantiivi/ˈsɑːstuteˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: saastuttaa

Merkitys

  1. saastuttava aine; saaste

Etymologia

saastuttaa + johdin -e

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48, vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisaastute
Genetiivisaastutteen
Partitiivisaastutetta
Essiivisaastutteena
Translatiivisaastutteeksi
Inessiivisaastutteessa
Elatiivisaastutteesta
Illatiivisaastutteeseen
Adessiivisaastutteella
Ablatiivisaastutteelta
Allatiivisaastutteelle
Abessiivisaastutteetta

Riimit

-ɑːstute

Kaikki riimit

Lähteet