selvikesubstantiivi
/ˈselʋikeˣ/
Merkitys
(englanniksi)- 1.a substance that makes something (more) clear
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Siitä tulisi suhteiden selvike, jos hän voisi päästä tähän höyrylaivaan lääkäriksi.
Runoudellakin on tällainen aputaide; itsenäisemmin kuin edellämainitut näyttelytaide luo kuvaelmiaan näytelmärunouden pohjalle, ollen sen täyte ja selvike.
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | selvike |
| Genetiivi | selvikkeen |
| Partitiivi | selvikettä |
| Essiivi | selvikkeenä |
| Translatiivi | selvikkeeksi |
| Inessiivi | selvikkeessä |
| Elatiivi | selvikkeestä |
| Illatiivi | selvikkeeseen |
| Adessiivi | selvikkeellä |
| Ablatiivi | selvikkeeltä |
| Allatiivi | selvikkeelle |
| Abessiivi | selvikkeettä |
Riimit
-elʋike
Kaikki riimit