sel­vi­ke

substantiivi/ˈselʋikeˣ/
Jaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. a substance that makes something (more) clear

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Siitä tulisi suhteiden selvike, jos hän voisi päästä tähän höyrylaivaan lääkäriksi.
— Guy de Maupassant, Veljekset
Runoudellakin on tällainen aputaide; itsenäisemmin kuin edellämainitut näyttelytaide luo kuvaelmiaan näytelmärunouden pohjalle, ollen sen täyte ja selvike.
— Godenhjelm, Runous ja runouden muodot

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviselvike
Genetiiviselvikkeen
Partitiiviselvikettä
Essiiviselvikkeenä
Translatiiviselvikkeeksi
Inessiiviselvikkeessä
Elatiiviselvikkeestä
Illatiiviselvikkeeseen
Adessiiviselvikkeellä
Ablatiiviselvikkeeltä
Allatiiviselvikkeelle
Abessiiviselvikkeettä

Riimit

-elʋike

Kaikki riimit

Lähteet