si­bi­lant­ti

substantiivi/ˈsibilɑntːi/
Jaa

Merkitys

  1. (fonetiikka)suhiseva frikatiiviäänne, jota muodostettaessa kieli on kourussa pitkittäin ilmavirran kulkusuuntaan nähdensuomen sibilantteja ovat s ja š

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.sibilant

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Ääntötapa on sibilantti eli kouruäänne, hankausäänteen erityistyyppi, jossa ilma virtaa vapaasti kielen muodostamaa kourumaista väylää pitkin.
Wikipedia: Soinniton alveolaarinen sibilantti
Tyypillisesti hattu merkitsee sibilantin yhteydessä, että se ääntyy postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä, ja muunlaisen konsonantin yhteydessä liudentumista.
Wikipedia: Tarke

Englanninkieliset vastineet

  • sibilant

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisibilantti
Genetiivisibilantin
Partitiivisibilanttia
Essiivisibilanttina
Translatiivisibilantiksi
Inessiivisibilantissa
Elatiivisibilantista
Illatiivisibilanttiin
Adessiivisibilantilla
Ablatiivisibilantilta
Allatiivisibilantille
Abessiivisibilantitta

Riimit

-ɑntːi

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet