sibilantti
substantiivi/ˈsibilɑntːi/
Merkitys
- 1.(fonetiikka)suhiseva frikatiiviäänne, jota muodostettaessa kieli on kourussa pitkittäin ilmavirran kulkusuuntaan nähdensuomen sibilantteja ovat s ja š
Synonyymit
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.sibilant
Hierarkia
Esimerkkilauseet
Ääntötapa on sibilantti eli kouruäänne, hankausäänteen erityistyyppi, jossa ilma virtaa vapaasti kielen muodostamaa kourumaista väylää pitkin.
Tyypillisesti hattu merkitsee sibilantin yhteydessä, että se ääntyy postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä, ja muunlaisen konsonantin yhteydessä liudentumista.
Englanninkieliset vastineet
- sibilant
Taivutustiedot
| Nominatiivi | sibilantti |
| Genetiivi | sibilantin |
| Partitiivi | sibilanttia |
| Essiivi | sibilanttina |
| Translatiivi | sibilantiksi |
| Inessiivi | sibilantissa |
| Elatiivi | sibilantista |
| Illatiivi | sibilanttiin |
| Adessiivi | sibilantilla |
| Ablatiivi | sibilantilta |
| Allatiivi | sibilantille |
| Abessiivi | sibilantitta |
Riimit
-ɑntːi
Kaikki riimit