sint­rau­tu­mi­nen

substantiivi/ˈsintrɑu̯tuminen/
Jaa

Merkitykset

  1. jauhemaisen aineen osasten liittyminen yhteen sulamispisteen alapuolella olevassa lämpötilassa
  2. IV-infinitiivi sintrautua-verbistä

Etymologia

sintrautua-verbistä muodotunut teonnimi

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisintrautuminen
Genetiivisintrautumisen
Partitiivisintrautumista
Essiivisintrautumisena
Translatiivisintrautumiseksi
Inessiivisintrautumisessa
Elatiivisintrautumisesta
Illatiivisintrautumiseen
Adessiivisintrautumisella
Ablatiivisintrautumiselta
Allatiivisintrautumiselle
Abessiivisintrautumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet