- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan sisilisko yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 15 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (21 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | süsälikko |
|---|---|
| karjala | tšitšiliusku, aunuksenkarjala šižiliuhku, ‑liuhkoi |
| lyydi | šižĺik, šiželikko, tšidžiĺiusk |
| vepsä | šižlik |
| vatja | süsälikko |
| viro | sisalik |
| liivi | sižālikki, šizālikki ’sisilisko’ |
(suomi → venäjä murt. žígalica, vepsä → venäjä murt. šižlik ’sama merkitys’; itämerensuomi sana on demin.-johd., jonka varhaisin muoto lienee ollut lähinnä sisalikko; välittömänä kantana *sisal tjs.; katso myös lisko1)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | dǣǯâlâgges ’sisilisko’ (johd., jonka kantaa edustaa lähinnä uumajansaame didtjòl (piitimensaame) ’sama merkitys’) |
|---|---|
| länsimari | länsimari šäkšäĺə, itämari šə̑ŋšaĺe |
| udmurtti | keńd́źaĺi |
| komi | t́śod́źul ’sama merkitys’ |
| mansi | länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) soslä, pohjoismansi sosla ’sisiliskon tapainen myyttinen eläin’ |
| itähanti | itähanti sosəl, etelähanti săs, pohjoishanti săsəl ’sisilisko’ |
| nenetsi | tānts ’sisilisko; käärme’ |
| enetsi | tad́u ’nahkiainen’ |
| nganasani | tansu ’sama merkitys’ |
| selkuppi | tǖsi̮ |
| kamassi | tansə |
| koibaali | tanza |
| matori | tanže |
| taigi | taansche ’sisilisko’ |
. Sanan runsas äänt. muuntelu johtuu sen affektiivisesta luonteesta; lähinnä on varhaisimmaksi muodoksi rekonstruoitavissa *čonśᴈ, suomalais-ugrilainen kielten sanat viittaavat johd:een *činśil(ᴈ) (saame mari udmurtti komi) ~ *ćiśil(ᴈ) (itämerensuomi mansi hanti).
Samaa juurta olevia sanoja
- sisilisko1510
- sisalisko1637
- ‑liisko
- sisälisko
- ‑lieska
- sikali(i)sko
- sisarliusku
- ‑liisa