skuf­fi­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (slangi)töniä, tyrkkiä

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: skuffa)
Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

skuffaa ’työntää, tuupata; työntyä, tunkea’; myös skufvaa, guffaa

← ruotsi skuffa ’työntää, tönäistä, tuupata’ (tanska norja skuffe ← keskialasaksa schūven ’vetää, työntää’).

Johdoksia: skuffailla, skuffia ’töniä, tyrkkiä’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Skuffia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/skuffia