soin­nit­to­muus

substantiivi/ˈsoi̯nːitːomuːs/
Jaa
Viittaa artikkeliin

soin-nit-to-muus (4 tavua) · 13 kirjainta

Johdettu sanasta: soinniton

Merkitys

  1. soinnin puute; äänen tai äänteen ominaisuus, kun se on soinniton

Esimerkkilauseet

Puolassa k:n ja g:n oppositio on selvästi soinnittomuus - ja soinnillisuusoppositio, eikä k:ta aspiroida kuten saksassa.
— Wikipedia: Puolan kieli

Etymologia

soinniton + johdin -uus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40 (kalleus)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-omuːs

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Soinnittomuus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/soinnittomuus