solakkosubstantiivi
/ˈsolɑkːo/
Merkitys
- 1.etureunasolakko, lentokoneen siiven johto- eli etureunassa oleva nostovoimaa lisäävä laite
Esimerkkilauseet
Pääsee helpoituksen huokaus, kun tuo ahdas solakko on takapuolella ja venhe kiitää viimeiselle aukealle järvelle, missä kevyt tuulen leyhkä on alkanut veden pintaa liikkeelle ajella.
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | solakko |
| Genetiivi | solakon |
| Partitiivi | solakkoa |
| Essiivi | solakkona |
| Translatiivi | solakoksi |
| Inessiivi | solakossa |
| Elatiivi | solakosta |
| Illatiivi | solakkoon |
| Adessiivi | solakolla |
| Ablatiivi | solakolta |
| Allatiivi | solakolle |
| Abessiivi | solakotta |
Riimit
-olɑkːo
Kaikki riimit