soraikko
substantiivi/ˈsorɑi̯kːo/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.pienten, veden hiomien kivien ja pikkukivien muodostama rantasoraikko tai sorakenttä
Synonyymit
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
Vesi vei hienon maa -aineksen seuraavaan vesialtaaseen, jolloin koskeen jäljelle jäi kivikko ja soraikko.
Elinympäristö Rantalitukka kasvaa pääasiassa jokien ja järvien liejukkorannoilla sekä rannikon soraikko - ja kivikkorannoilla aallokon ulottuvilla.
Englanninkieliset vastineet
- shingle
Taivutustiedot
Taivutusluokka 4, vokaalivaihtelutyyppi A
| Nominatiivi | soraikko |
| Genetiivi | soraikon |
| Partitiivi | soraikkoa |
| Essiivi | soraikkona |
| Translatiivi | soraikoksi |
| Inessiivi | soraikossa |
| Elatiivi | soraikosta |
| Illatiivi | soraikkoon |
| Adessiivi | soraikolla |
| Ablatiivi | soraikolta |
| Allatiivi | soraikolle |
| Abessiivi | soraikotta |
Riimit
-orɑikːo
Kaikki riimit