sor­sas­taa

verbi/ˈsorsɑstɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sor-sas-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: sorsa

Merkitys

  1. harjoittaa sorsastusta, metsästää vesilintuja

Esimerkkilauseet

Ja niin sorsasta ja joutsenesta tuli ystävykset.
— Vera Hjelt, Siskosarjalle
Meitä oli kolme nuorta, iloista ja reipasta poikaa sorsastamassa.
— Heikki Välisalmi, Kohtalon koura
Tarinoiden erikoisinta antia on kertomus miehestä, joka voittaa veden akan väkivalloin, ei lukuja lukemalla: Kalle seisoi kaislikossa sorsastamassa.
— Wikipedia: Vedenolennot

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sorsa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Näitä sanoja muistuttava pohjoissaame murt. šuorššo, duorššo, duorše (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’sorsa, heinäsorsa’ on eri alkuperää.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalasorsa ’sorsa’
lyydi, vepsäsorz
vatjasōrzaz, (August Ahlqvistin aineistosta) sōrsa, (Must) sorsa, (Tsv) sors
viromurt. soorsk (g. soorsa), soorts (g. ‑i), soosk (g. soosi), sõrtsas id

(suomi → pohjoissaame suorˈsa ’sama merkitys’).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

226 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin sorsastaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsorsastansorsastinolen sorsastanutolin sorsastanut
sinäsorsastatsorsastitolet sorsastanutolit sorsastanut
hänsorsastaasorsastion sorsastanutoli sorsastanut
mesorsastammesorsastimmeolemme sorsastaneetolimme sorsastaneet
tesorsastattesorsastitteolette sorsastaneetolitte sorsastaneet
hesorsastavatsorsastivatovat sorsastaneetolivat sorsastaneet
passiivisorsastetaansorsastettiinon sorsastettuoli sorsastettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsorsastaisinolisin sorsastanut
sinäsorsastaisitolisit sorsastanut
hänsorsastaisiolisi sorsastanut
mesorsastaisimmeolisimme sorsastaneet
tesorsastaisitteolisitte sorsastaneet
hesorsastaisivatolisivat sorsastaneet
passiivisorsastettaisiinolisi sorsastettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsorsasta—
hänsorsastakoonolkoon sorsastanut
mesorsastakaamme—
tesorsastakaa—
hesorsastakootolkoot sorsastaneet
passiivisorsastettakoonolkoon sorsastettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsorsastanenlienen sorsastanut
sinäsorsastanetlienet sorsastanut
hänsorsastaneelienee sorsastanut
mesorsastanemmelienemme sorsastaneet
tesorsastanettelienette sorsastaneet
hesorsastanevatlienevät sorsastaneet
passiivisorsastettaneenlienee sorsastettu

Infinitiivit

1. infinitiivisorsastaa
1. inf. pitkä muotosorsastaakseen
2. inf. inessiivisorsastaessa
2. inf. inessiivi, passiivisorsastettaessa
2. inf. instruktiivisorsastaen
3. inf. inessiivisorsastamassa
3. inf. elatiivisorsastamasta
3. inf. illatiivisorsastamaan
3. inf. adessiivisorsastamalla
3. inf. abessiivisorsastamatta
3. inf. instruktiivisorsastaman
4. infinitiivisorsastaminen
5. infinitiivisorsastamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisorsastava
Passiivin 1. partisiippisorsastettava
Aktiivin 2. partisiippisorsastanut
Passiivin 2. partisiippisorsastettu
Agenttipartisiippisorsastama
Kieltopartisiippisorsastamaton

Riimit

-orsɑstɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sorsastaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sorsastaa