sos­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. pehmittää (aurinko lumen tai jään pinnan); olla sohjoinen, upottava (lumi)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sose yhteydessä

Lähtökohta: mahdollisesti ← pohjoissaame suossâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’jääsohjo, ‑hyhmä’; lainautumiseen viittaa murresanan pohjoinen levikki; johd:n sostaa perusteella sanaa on pidetty myös saame sanan vanhana vastineena. Vertaa myös sasu (s.v. säsy).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sostaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sostaa