spur­ka­ri

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (slangi)joutilas, työtön, irtolainen, kulkuri, retku; katupoika; satamajätkä

Etymologia

Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

spurgu ’maalainen, maalaispoika; juoppo, puliukko; kulkuri, pummi; jätkä, tyyppi’; myös sburgu, spurku, burgu

mahdollisesti muunnelma sanasta purkumies ’satamatyöläinen, jätkä’.

Johdoksia: spurgari, burgari, spurkari, sburgari ’joutilas, työtön, irtolainen, kulkuri, retku; katupoika; satamajätkä’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Spurkari. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/spurkari