- Alkuperä
- Ruotsalainen lainasana
Lainasana, jonka lähteenä ruotsin stanniol ’lehtitina’ ← saksan Stanniol ’lehtitina’, jonka pohjana on latinan stannum, variantti sanasta stagnum ’tina; hopean ja lyijyn seos’.
stan-ni-o-li (3 tavua) · 9 kirjainta
Lainasana, jonka lähteenä ruotsin stanniol ’lehtitina’ ← saksan Stanniol ’lehtitina’, jonka pohjana on latinan stannum, variantti sanasta stagnum ’tina; hopean ja lyijyn seos’.
Taivutusluokka 5 (risti)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-oli
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Stannioli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/stannioli