- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan stéréphonie ’stereofonia’, jonka pohjana ovat kreikan stereón ’tila’ (johdos sanasta stereós ’jäykkä, vankka’) + kreikan fōnḗ ’ääni’.
ste-re-o-fo-ni-a (4 tavua) · 11 kirjainta
Myös ensimmäiset nauhurit ja C -kasettisoittimet olivat monofonisia mutta stereofonisen ohjelmatarjonnan kasvaessa niissäkin stereofonia yleistyi.Lähtökohtana lähinnä ranskan stéréphonie ’stereofonia’, jonka pohjana ovat kreikan stereón ’tila’ (johdos sanasta stereós ’jäykkä, vankka’) + kreikan fōnḗ ’ääni’.
Taivutusluokka 12 (kulkija)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-oniɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Stereofonia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/stereofonia