stola
substantiivi/ˈstolɑ/
Merkitykset
- 1.harteille tai olkapäille asetettava suorakaidehuivi (tekstiili tois. turkis)
- 2.kirkollinen henkisen viran tunnusmerkkinä alban kanssa käytetty pitkä ja kapea kankainen suorakaide
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Papilla oli yllään messukasukka ja stola, kädessä pyhää öljyä sisältävä hopea-astia; Antioco oli pukeutuneena nilkkoihin valuvaan punaiseen kaapuun; kädessään hänellä oli kultaripsuinen päivänvarjo, jonka hän oli avannut pitäen sitä papin yläpuolella suojellen häntä ja hopearasiaa auringon polttavilta säteiltä.
Sulhanen siitä antaa hopiamanietan tyttärelle. Pannaan stola, syötetään. Siitä isetään käsi tyttären isä ta kosjomies, sanotaan: "kuulkaa kaikki ristikansa, nyt on Anna Petrin tytär ta Ivana — kaupan laatineet, ken tämän kaupan erottanee, sata sakkoa, kuusikymmentä kuuliaista".
Piispojen vaakunat muodostetaan lisäämällä hiippakunnan vaakunakilven yhteyteen piispanhiippa, stola ja piispansauva.
Esiintymistiheys
91 esiintymää, 0.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10
| Nominatiivi | stola |
| Genetiivi | stolan |
| Partitiivi | stolaa |
| Essiivi | stolana |
| Translatiivi | stolaksi |
| Inessiivi | stolassa |
| Elatiivi | stolasta |
| Illatiivi | stolaan |
| Adessiivi | stolalla |
| Ablatiivi | stolalta |
| Allatiivi | stolalle |
| Abessiivi | stolatta |
Riimit
-olɑ
Kaikki riimit