- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan suka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Lainalähde: Nämä saattavat palautua yhteiseen lähtömuotoon *śuka, joka puolestaan mahdollisesti ← arjalainen, vertaa avesta sūkā- ’piikki, neula’, muinaisintia śūka- ’vihne, akana’.
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | suka ’kampa’, sukkīa ’kammata’ |
|---|---|
| karjala | suka ’kampa; hevossuka’, sukie ’kammata; harjata; haravoida irtoheinät’, suvas ’(sian) harjas, jouhi, karva; (mon.) harjakset pikkulapsen selässä’ |
| lyydi | suga ’kampa; hevossuka’, sugida ’kammata; sukia’, sugaz ’harjas’ |
| vepsä | suga ’kampa; harja’, sugd́a ’sukia; kammata’, sugase̮d ’harjakset’ |
| vatja | suka ’suka; kampa’, suke̮a ’sukia, harjata, kammata’ |
| viro | suga (g. soa) ’(hevos)suka; pirta’, sugeda ’kammata, harjata, sukia; piestä’ |
| liivi | sugā ’harja; suka’, zugā ’teräväkärkinen niinisäie, jota käytetään punomiseen tai palmikoimiseen’, siʾggə ’harjata, sukia, kammata; häkilöidä’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | čokkot ’sukia; kammata (myös esimerkiksi kenkäheiniä)’ |
|---|---|
| – | ? mordva śuva ’akana, ruumen; vihne’ |
| – | ? mari šu ’lese, akana’, länsimari səsna-šu, itämari sösna-šu ’sian harjas’ (səsna, sösna ’sika’) |
| – | ? komi śu ’ruis; vilja; jyvät; sato’. |