su­pis­tet­tu ­pe­rus­tus­lain­sää­tä­mis­jär­jes­tyssubstantiivi

1. 1.(Oikeustiede)kansainvälinen velvoite (yleensä valtiosopimus), jonka sääntelyt poikkeavat perustuslaista, voimaansaatetaan lailla, joka hyväksytään eduskunnan täysistunnossa lainsäätämismenettelyssä suoraan kahden kolmasosan enemmistöllä julistamatta lakiehdotusta kiireelliseksi

Liittyvät sanat