surkastaa

verbi

/ˈsurkɑstɑːˣ/

Merkitys

(englanniksi)

1.(transitive)to constrict

Esimerkkilauseet

Mut mailman myrskyt useinkin Sit' tiellä vainoaa Ja henkii hyytä kukkihin, Sydämmen surkastaa.

Irene Mendelin, Koivikossa I

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53

Infinitiivi	surkastaa
Ind. prees. yks. 1.	surkastan
Ind. imperf. yks. 3.	surkasti
Kond. prees. yks. 3.	surkastaisi
Pot. prees. yks. 3.	surkastanee
Imperat. prees. yks. 3.	surkastakoon
Akt. 2. partisiippi	surkastanut
Pass. imperf.	surkastettiin

Riimit

-urkɑstɑː