sur­ma­tut

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

sur-ma-tut (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: surmattu

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. surmansa saaneet ihmiset, esimerkiksi taistelussa

Esimerkkilauseet

Kun hän tulee Tukholmaan, käskee hän airuen kautta katujen ja torien kuuluttaa, että Yrjö Pietarinpoika oli kunniallinen, viaton mies, ja että Upsalassa surmatut herrat olivat kavaltajia, jotka ansaitsivat kuolemansa.
— Carl Blink, Eerik XIV ja Juhana III I
Kun viha kulki, mi kirkot sulki Ja poltti ja ryösti maat, Kun seutuun laajaan nous metsä taajaan, Ja ol' surmatut asukkaat, Niin silloin yöhön soi metsävyöhön Veen pohjasta kellot ain, Mut nyt — miten lienee, ja miks, ken tiennee?
— Valter Juva, Runoja
Gibson joutui myös elokuvan julkaisun aikaan lukuisten eläintensuojelujärjestöjen paheksunnan kohteeksi, sillä järjestöt olivat vakuuttuneita siitä, että elokuvassa esitetyt, surmatut hevoset olivat kuvaushetkellä elossa, vaikka elokuvassa käytettiin mekaanisia valehevosia.
— Wikipedia: Braveheart – taipumaton

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • slain
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Surmatut. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/surmatut