- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi: kika)
- Slangissa
- 1900 lähtien
Helsingin slangissa
tšiikaa ’katsoa, katsella; kurkkia, tähystää, tarkkailla’; myös tšiigaa, tsiigaa, tsiikaa, kiikaa, tsiikkaa, tšiiaa, tšikaa, stiikaa, stiigaa, stsiikaa, tšiksaa, tsiksaa, tšitskaa, tšittaa
← ruotsi (murt.) kika ’tirkistää, tähystää’ (norja kika, saksa kieken ’kurkistaa, katsoa’), johd. kikare, josta suomi kiikari(t).
Johdoksia: tsiikailla, tšiigailla, tsiigailla ’katsella’, tšiks! ’kato!’