taivutusoppi

substantiivi/ˈtɑi̯ʋutusˌopːi/

Jaa

Yhdyssana: taivutus + oppi

Merkitys

(käännetty englannista)

kieliopin osa-alue, joka käsittelee sanojen taivutusta

Synonyymit

taivutusmorfologia

Hierarkia

Yläkäsitteet

↑morfologia

Esimerkkilauseet

Leipuri ja hänen aikalaisensa puhuivat sellaista kieltä, joka aluksi hämmästytti minua uudella sanavarastollaan ja taivutusopillaan, lyhennyksillään ja nopeilla sanankäänteillään.

— Anatole France, Valkoisella kivellä

Tässä keskeistä on taivutusoppi, jonka mukaan kielet jaetaan isoloiviin, agglutinoiviin ja flekteeraaviin kieliin.

— Wikipedia: Kieli

Englanninkieliset vastineet

accidence

Taivutustiedot

Sijamuoto	Yksikkö
Nominatiivi	taivutusoppi
Genetiivi	taivutusopin
Partitiivi	taivutusoppia
Essiivi	taivutusoppina
Translatiivi	taivutusopiksi
Inessiivi	taivutusopissa
Elatiivi	taivutusopista
Illatiivi	taivutusoppiin
Adessiivi	taivutusopilla
Ablatiivi	taivutusopilta
Allatiivi	taivutusopille
Abessiivi	taivutusopitta