ta­ri­nan­ker­to­ja

substantiivi/ˈtɑrinɑnˌkertojɑ/
Jaa

sisältää sanat: tarina + kertoja

Merkitys

  1. henkilö joka kertoo tarinoita, mahdollisesti hyvin tai eläväisesti, tarinoiden keksijä tai kirjoittaja

Synonyymit

Etymologia

genetiivi + tarina + kertoja

Käännökset

  • engl.storyteller

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Asbjørn-pappi sanoi pitävänsä paljon tästäkin piispasta, mutta vielä enemmän hän oli pitänyt entisestä: Gilbert-piispa oli ollut hyväntuulinen mies, tarinankertoja ja rohkea ratsastaja ja metsämies.
— Sigrid Undset, Olav Auduninpoika
"Silloin tuli sinne muuan kerjäläis-raukka", jatkoi tarinankertoja, "ja kun hänestä näytti liian monta lehteä puhkeavan tuosta pienestä nupusta, päätti hän säästää niitä parempiin aikoihin ja rupesi hän siis hoitamaan tuota herttaisen hyvää miestä.
— August Blanche, Lemmen näyttelijätär
Koska opetus kansakoulussa oli pitkään opettajakeskeistä luennointia, oppilaat pitivät opettajajista, jotka olivat hyviä tarinankertojia.
— Wikipedia: Mustolan koulu

Englanninkieliset vastineet

  • storyteller
  • raconteur

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitarinankertoja
Genetiivitarinankertojan
Partitiivitarinankertojaa
Essiivitarinankertojana
Translatiivitarinankertojaksi
Inessiivitarinankertojassa
Elatiivitarinankertojasta
Illatiivitarinankertojaan
Adessiivitarinankertojalla
Ablatiivitarinankertojalta
Allatiivitarinankertojalle
Abessiivitarinankertojatta

Riimit

-ertojɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet