tar­ve­puu

substantiivi/ˈtɑrʋeˣˌpuː/
Jaa

Yhdyssana: tarve + puu

Merkitys

  1. puutavara, joka on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin polttopuuksi

Etymologia

tarve + puu

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Öin hän hourii haaveiluitaan, höylää, höylää läpi yön, katsoo kirstun tarvepuitaan, koska saa hän valmiiks työn?
— Larin-Kyösti, Korpinäkyjä II
Onnellisena hymyili hän nähdessään valmiiksi painetuita vanteita ja lehmäin kaulaimia sekä kuivamaan halotuita astian lautoja ja muita tarvepuita, joita miehensä ruokatunneilla oli valmistellut.
— Vilho Haanpää, Korven raatajat
Usein maatalousyrittäjää tukee oheiselinkeinona metsätalous, josta saa sekä hankinta - että tarvepuuta.
— Wikipedia: Maatalouden työterveyshuolto

Esiintymistiheys

79 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 18

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitarvepuu
Genetiivitarvepuun
Partitiivitarvepuuta
Essiivitarvepuuna
Translatiivitarvepuuksi
Inessiivitarvepuussa
Elatiivitarvepuusta
Illatiivitarvepuuhun
Adessiivitarvepuulla
Ablatiivitarvepuulta
Allatiivitarvepuulle
Abessiivitarvepuutta

Riimit

-uː

Kaikki riimit

Lähteet