ta­vai­lu

substantiivi/ˈtɑʋɑi̯lu/
Jaa

Johdettu sanasta: tavailla

Merkitys

Etymologia

tavailla + johdin -u

Esimerkkilauseet

— Lukemaan opettaa, numeroita neuvoo, tiedon alkeita antaa ... rihvelit kivitauluista tulta iskevät, tavailun tahti kaikuu kesäiseen yöhön.
Juhani Aho, Katajainen kansani
huusi Jan uneliaalle toverilleen päästäen samalla oikean ihmeellisen räiskyvän ilotulituslauseen, joka ei ollut muuta kuin Tikan haukuntanimen tavailua kaikenlaisin koristuksin, joita siihen oli keksitty hänen lapsena ollessaan.
Ernest Thompson Seton, Kaksi partiopoikaa

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitavailu
Genetiivitavailun
Partitiivitavailua
Essiivitavailuna
Translatiivitavailuksi
Inessiivitavailussa
Elatiivitavailusta
Illatiivitavailuun
Adessiivitavailulla
Ablatiivitavailulta
Allatiivitavailulle
Abessiivitavailutta

Riimit

-ɑʋɑilu

Kaikki riimit

Lähteet