ti­kah­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. hievahtaa, liikahtaa; hiiskahtaa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tikahtua yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
karjala, vepsä

Mahdollisesti samaa deskr. alkuperää kuin s.v. tiku main. sanat; vertaa myös tukahtua. — itämerensuomi *tikᴈ-vartalon yhteyteen kuuluvat (joko ~ tai itämerensuomi →) pohjoissaame (Friis) dăkketet ’väsyttää, uuvuttaa’ ja koltansaame tē̮kka̮d (kildininsaame turjansaame) ’ahdas, kiinteä; kireä’, koltansaame te̮´kkēd ’ahdistaa (rintaa)’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalatikahtoa ’hievahtaa, hiiskahtaa; tukehtua; nukahtaa’
vepsät́ikahtuda ’laskea (aurinko)’, keskivepsä t́ikahtada ’hievahtaa’
–? viro tikkuda ’tuppautua, tunkea’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tikahtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tikahtaa