tirs­ku­mi­nen

substantiivi/ˈtirskuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: tirskua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä tirskua

Esimerkkilauseet

Heikkiä alkoi jo sisuttaa, ei niin miehen puhe kuin sen hävittömän näköinen naama ja toisten tirskuminen.
— Juudas Puustinen, Hiihtokilpailu
Jotakin mahtoi olla vinossa, siihen viittasi naisten salaperäinen supattelu ja hillitty tirskuminen.
— Kaarlo Terhi, Veikaten vihille

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitirskuminen
Genetiivitirskumisen
Partitiivitirskumista
Essiivitirskumisena
Translatiivitirskumiseksi
Inessiivitirskumisessa
Elatiivitirskumisesta
Illatiivitirskumiseen
Adessiivitirskumisella
Ablatiivitirskumiselta
Allatiivitirskumiselle
Abessiivitirskumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet