tiuk­kaa­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: tiukata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä tiukata

Etymologia

tiukata + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Tämä istui niihin aikoihin kotona ripsujaan solmien ja selkäänsä voivottaen, sillä ammatti koskee selkään: kovien solmujen tiukkaaminen koskee jäseniin; äidille se maksoi loppuiän kestävän selkävian.
Kössi Kaatra, Äiti ja poika