to­hu

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. touhu, kohina, kohu, häly; kuiva roska, hieno pöly (viljoista, jauhosta)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tohista yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
karjala, etelävepsä, viro

Onomat.-deskr. sanoja, joilla on myös etuvok. variantteja (katso töhistä) ja joilla on sekä semantt. että äänt. yhtymäkohtia s.v. tuohtua ja tohkeissa(an) main. sanoihin.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalatohissa ’suhista, kohista; puhista, tuhista; uhota’
etelävepsäetelävepsä tšohahtōt́ta (pohjoisvepsä myös t-) ’viskata, loiskauttaa; tohauttaa’, keskivepsä tšohaita ’puuhailla (hitaasti)’
viromurt. tohutada, tõhutada ’huutaa; kiihottaa; yllyttää’, ? tohu ’sumu’.

Esiintymistiheys

37 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tohu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tohu