to­na­li­teet­ti

substantiivi/ˈtonɑliˌteːtːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

to-na-li-teet-ti (5 tavua) · 12 kirjainta

Merkitys

  1. järjestelmä, jossa melodia- ja sointusuhteiden lähtökohtana on jokin määräsävellaji

Etymologia

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä ranskan tonalité ’tonaliteetti’, johdos sanasta ton ’sävellaji; ääni’ ← latinan tonus ’sävel, ääni; jännitys’ ← kreikan tónos ’sävel, ääni, äänen nostaminen ja laskeminen; jännittäminen; köysi’, joka liittyy verbiin teínein ’jännittää’.

Esiintymistiheys

13 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eːtːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tonaliteetti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tonaliteetti