top­puut­te­le­mi­nen

substantiivi/ˈtopːuːtːeleminen/
Jaa

Johdettu sanasta: toppuutella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä toppuutella

Etymologia

toppuutella + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitoppuutteleminen
Genetiivitoppuuttelemisen
Partitiivitoppuuttelemista
Essiivitoppuuttelemisena
Translatiivitoppuuttelemiseksi
Inessiivitoppuuttelemisessa
Elatiivitoppuuttelemisesta
Illatiivitoppuuttelemiseen
Adessiivitoppuuttelemisella
Ablatiivitoppuuttelemiselta
Allatiivitoppuuttelemiselle
Abessiivitoppuuttelemisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet