tor­jun­ta­hä­vit­tä­jäsubstantiivi

1. 1.hävittäjälentokone, joka on tarkoitettu ilmataisteluun, erityisesti ilmapuolustukseen pommikoneita vastaan ja on usein pieni ja kevyesti aseistettu

1. 1.interceptor (combat aircraft designed to intercept and destroy enemy aircraft before they can attack)

Etymologia

yhdyssana, torjunta, hävittäjä

Hierarkia

Esimerkkilauseet