trif­ton­gi

substantiivi/ˈtriftoŋːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

trif-ton-gi (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. (fonetiikka)kolmoisääntiö, kolmen tietynlaisen eri vokaaliäänteen jono. Erityisesti suomen kielessä sellainen kolmen eri vokaalin jono, joiden väliin ei tule tavunrajaa. Esiintyy suomessa vain erityistapauksissa, kuten sanassa miau, tai diftongiin päättyvien sanojen taivutusmuodoissa, kuten sanan tau monikon genetiivissä (tauiden/tauitten).

Esimerkkilauseet

20 Ensimäisessä säkeen-jalassa on kaksi kaksoisääntä, jotka laulussa kuuluvat: kuei ois...; ensimäisessä sanassa on siis triftongi.
— Adolf Neovius, Parasken runot
Esimerkiksi huolitellulla oxfordinenglannilla lausuttu sana fire   ' tuli ' mielletään useimmiten yksitavuiseksi, ja koska siinä ääntyy kolme vokaalielementtiä, kyseessä on siis triftongi.
— Wikipedia: Triftongi
Joskus voi olla vaikea hahmottaa, onko jokin vokaalisarja triftongi vai eri tavuihin kuuluvista diftongista ja monoftongista muodostuva vokaaliyhtymä.
— Wikipedia: Triftongi

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.triphthong
  • ruotsitriftong
  • saksaTriphthong, Triphtong (m)
  • venäjäтрифтонг
  • virotriftong
  • norjatriftong

Englanninkieliset vastineet

  • triphthong

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iftoŋːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Triftongi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/triftongi