tuo­ma­rin es­teel­li­syyssubstantiivi

1. 1.(Oikeustiede)tuomarilla on oikeudenkäynnissä käsiteltävään asiaan suhde, joka vaarantaa hänen puolueettomuutensa; tuomari ei tällöin saa käsitellä asiaa

Synonyymit

Liittyvät sanat