tuu­he­as­ti

Lavekämmen Pohjan eukko, Laaus Pohjolan isäntä, Sinisirkku Pohjan neito, Pohjan tyttö, Pohjan poika, Hyypiö, hyvä emäntä, Varvutar, valio vaimo, Virkuttele viljoasi, Karkottele karjoasi, Metsästä makoamasta, 10 Haon alta hautumasta, Lehosta lepeämästä, Nurmelta nukahtamasta, Pane juonet juoksemahan, Metsän viljat vieremähän, Laita hirvet hiihtämähän, Jalopeurat jaksamahan, Sääret säikälehtämähän, Kynnet keikelehtämähän, Minun pyytöpaikoilleni, 20 Näille saalissalmilleni; Anna tulla tuuheasti, Vikevästi viiletellä, Pitkin soita, pitkin maita, Pitkin pitkiä jokia, Metsän tihkeän lävitse, Halki h

Hän ei enään käyttänyt puoli-ympyrään otsalta ylöspäin kammattuja hiuksia eikä niihin pistettyjä kahdeksaa jalokivi-neulaa, ei otsaripaa eikä sen yli tuuheasti kiemuroivaa valkoista töyhtösulkaa; ei tuota avaraa pitsi pystykaulusta, eikä kallista helminauhaa tahi suurta tähden muotoista juveli rintakoristetta, jotka kaikki hänellä ovat niissä kuvissa, joita hänestä on tehty hänen nuoremmalla iällään.

Sen häntä oli erittäin pitkä, tuuheasti hapsuttunut ja renkaanmuotoiseksi kiertyvä; koiran ollessa innostunut se muistutti viuhkaa.