Asiasanasto.fi

tyr­mää­mi­nensubstantiivi

/ˈtyrmæːminen/

Johdettu sanasta: tyrmätä

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä tyrmätä

Etymologia

tyrmätä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Hänen tavaramerkikseen jäi ihmisen tyrmääminen vasaraiskulla suoraan päälakeen.

Wikipedia: Bud Spencer

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivityrmääminen
Genetiivityrmäämisen
Partitiivityrmäämistä
Essiivityrmäämisenä
Translatiivityrmäämiseksi
Inessiivityrmäämisessä
Elatiivityrmäämisestä
Illatiivityrmäämiseen
Adessiivityrmäämisellä
Ablatiivityrmäämiseltä
Allatiivityrmäämiselle
Abessiivityrmäämisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit