uur­ta­ja

substantiivi/ˈuːrtɑjɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: uurtaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. one who grooves or furrows

Esimerkkilauseet

Myös sa liet tuntenut harteillas monen helteen, hallan painavan, sa uran uurtaja, mies yksinäinen.
— Kaarle Halme, Arkadia
Kun ennen ei uurtajat, orjat maan, elontaakan kantaja-kansa ylös nouse ja vaatine milloinkaan esikoisuusoikeuttansa elononnehen sekä sen antimiin ja oikean elämän aarteisiin: vapautehen sielujen, sydänten ja omientuntojen.
— Kössi Kaatra, Runoja
ISBN Aiheesta muualla Rönnqvist, Katariina: Yrjö Neuvo - Neljän uran uurtaja.
— Wikipedia: Yrjö Neuvo

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviuurtaja
Genetiiviuurtajan
Partitiiviuurtajaa
Essiiviuurtajana
Translatiiviuurtajaksi
Inessiiviuurtajassa
Elatiiviuurtajasta
Illatiiviuurtajaan
Adessiiviuurtajalla
Ablatiiviuurtajalta
Allatiiviuurtajalle
Abessiiviuurtajatta

Riimit

-uːrtɑjɑ

Kaikki riimit

Lähteet