va­el­te­li­ja

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

va-el-te-li-ja (4 tavua) · 10 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka tekee pitkiä kävelyretkiä maaseudulla

Esimerkkilauseet

Tässä Pohjolan erämaassa vaeltelija tapaa niistä ainakin yhden: kesällä kirjavan, talvella lumivalkoisen metsäkanan.
— A. E. Brehm, Pohjoisnavalta päiväntasaajalle
Kuitenkin jonkun verran kummastuttaa, että moni merinisäkäs, varsinkin valaat, ovat kaikkein halukkaimpia vaeltelijoita ja että moni, ehkäpä enimmätkin niistä, kuluttavat koko ikänsä matkoilla.
— A. E. Brehm, Pohjoisnavalta päiväntasaajalle
Nämä eivät ole pelkästään akateemisen keskustelun aiheita, sillä ainakin osa csángó -unkarilaisista identifioituu sen kautta, merkitseekö nimitys ' erilleen vaeltanutta ', ' vaeltelijaa ', ' kellonsoittajaa ', ' ässävikaista ' vai kenties jotakin muuta.
— Wikipedia: Csángót

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • rambler
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vaeltelija. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vaeltelija