val­lit­se­mi­nen

substantiivi/ˈʋɑlːitseminen/
Jaa

Johdettu sanasta: vallita

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vallita

Etymologia

vallita + johdin -minen

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Osaksi oli selitys tähän seikkaan hänen voimansatuntevassa luonteessaan, jota miellytti vallitseminen ja hämmästyttäminen, osaksi myöskin hänen ammattinsa vaatimassa varovaisuudessa, joka esti häntä jättämästä mitään sattuman nojaan.
— Arthur Conan Doyle, Baskervillen koira
Tästä illasta alkoi myöskin seuran vallitseminen koulussa.
— Björnstjerne Björnson, Liput liehumassa

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivallitseminen
Genetiivivallitsemisen
Partitiivivallitsemista
Essiivivallitsemisena
Translatiivivallitsemiseksi
Inessiivivallitsemisessa
Elatiivivallitsemisesta
Illatiivivallitsemiseen
Adessiivivallitsemisella
Ablatiivivallitsemiselta
Allatiivivallitsemiselle
Abessiivivallitsemisetta

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet