van­gi­tut­ta­mi­nen

substantiivi/ˈʋɑŋːitutːɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: vangituttaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä vangituttaa

Etymologia

vangituttaa + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivangituttaminen
Genetiivivangituttamisen
Partitiivivangituttamista
Essiivivangituttamisena
Translatiivivangituttamiseksi
Inessiivivangituttamisessa
Elatiivivangituttamisesta
Illatiivivangituttamiseen
Adessiivivangituttamisella
Ablatiivivangituttamiselta
Allatiivivangituttamiselle
Abessiivivangituttamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet