Asiasanasto.fi

var­ro

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: vartoa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. roomalainen oppinut (116–27 eaa.)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Varro'pas, ilkeä poika, minä annan sinulle, minä, perkeleestä!" kirkasi äiti Pentinpoika, karkaava lyömään lasta.
— Berthold Auerbach, Juoseppi lumessa
Kerran vaikenee myrsky, kerran valkenee yökin — ei meitä aamu varro; uuvuimme myrskyssä seisomaan, myrskyssä sotimaan.
— Eino Leino, Maailman kannel
Varro on muinaisten roomalaisten cognomen, ja sattumalta myös suomenkielisen varrota -verbin yksikön toisen persoonan imperatiivi.
— Wikipedia: Canzio

Englanninkieliset vastineet

  • Varro
aiheet:
luokat:

Lähteet