vel­ka­kir­ja

substantiivi/ˈʋelkɑˌkirjɑ/
Jaa

Yhdyssana: velka + kirja

Merkitys

  1. (oikeustiede)(taloustiede)kirjallisesti annettu yksipuolinen sitoumus tietyn raha- tai tavaramäärän ehdoitta suorittamisesta; velallisen kirjallisessa muodossa antama rahamääräinen velkasitoumus

Synonyymit

Etymologia

yhdyssana, velka, kirja; Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

"Onpa tuossa sentään summaa, eipä summa ole mielestäni perin joutava, mutta tahdonpa miettiä asiaa; onko teillä velkakirja?" sanoi kauppamies.
Pietari Päivärinta, Isäin pahat teot lasten päällä
— Tässä on velkakirja, mutta se on täysin maksettu, korkoineen.
Kaarle Halme, Kyläraittien kuningas
Kartanoita ja aatelislinnoja tuhottiin, niiden viljavarastoja ryöstettiin, maanherroja pahoinpideltiin ja maa - ja velkakirjoja tuhottiin.
Wikipedia: Suuri pelko

Englanninkieliset vastineet

  • note

Esiintymistiheys

12 867 esiintymää · 4.9 / milj.

Suomi24
2.2
Sanomalehdet
8.9
Aikakauslehdet
59.0
Wikipedia
1.6
Reddit
4.4
Tekstitykset
2.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivelkakirja
Genetiivivelkakirjan
Partitiivivelkakirjaa
Essiivivelkakirjana
Translatiivivelkakirjaksi
Inessiivivelkakirjassa
Elatiivivelkakirjasta
Illatiivivelkakirjaan
Adessiivivelkakirjalla
Ablatiivivelkakirjalta
Allatiivivelkakirjalle
Abessiivivelkakirjatta

Riimit

-irjɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet