Asiasanasto.fi

vi­hel­tä­mi­nensubstantiivi

/ˈʋiheltæminen/

Johdettu sanasta: viheltää

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä viheltää

Etymologia

viheltää + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Pian hän havaitsi, ettei peipoille viheltäminen mrs D'Urbervillen huoneessa ollutkaan niin työlästä, kun hän kerran oli saavuttanut entisen taitonsa, sillä lauluaharrastavalta äidiltään hän oli oppinut koko joukon sävelmiä, jotka oivallisesti soveltuivat pikku lauluniekoille.

Thomas Hardy, Tessin tarina

Mutta sitähän ei ole viheltäminen eikä jalkain polkeminen.

Juhani Aho, Sanomalehtimiesajoiltani

Suhuäänteiden viheltäminen on tavallista kaikkialla, mutta šona on yksi harvoista kielistä, joissa vihelletyt suhuäänteet ovat itsenäisiä äänteitä, eikä vain yleisempien suhuäänteiden rinnakkaisäänteitä.

Wikipedia: Šonan kieli

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviviheltäminen
Genetiiviviheltämisen
Partitiiviviheltämistä
Essiiviviheltämisenä
Translatiiviviheltämiseksi
Inessiiviviheltämisessä
Elatiiviviheltämisestä
Illatiiviviheltämiseen
Adessiiviviheltämisellä
Ablatiiviviheltämiseltä
Allatiiviviheltämiselle
Abessiiviviheltämisettä

Riimit

-æminen

Kaikki riimit