vih­ki­jäi­set

Meillä tosin on vain muutamia tuntia aikaa, sillä huomenna — huomenna tapahtuvat vihkijäiset.

"Tulimme Ruotsiin, tulimme Vadstenaan, tulimme tänne alttarin eteen, mutta juuri kuin astuimme kynnyksen ylitse, heitti isäni päälleni valkoisen hunnun ja kuiskasi korvaani: 'ole huoleti ... vihkimisen jälkeen!' Hunnun lävitse näin pitkän miehen ojentavan minulle kätensä alttarin edessä ja sydämeni sykki ilosta, olin tuntevinani hänet, jota silmäni halusi nähdä, ja minusta tuntui siltä kuin eivät vihkijäiset koskaan olisi ottaneet loppuakseen.